OAJ:n Hämeenlinnan paikallisyhdistys on nyt yli tuhannen opettajan yhdistys, kun Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Tuulos ja Renko liittyivät yhdeksi kaupungiksi tämän vuoden alussa. Viime vuonna Hämeenlinnan paikallisyhdistys kantoi vetovastuun alueella toimineen neljän paikallisyhdistyksen liitosjärjestelyistä.

Kuntatalouteen ja edunvalvontaan vaikutettiin tehokkaasti sanoma- ja paikallislehdissä sekä paikallisradiossa. Lehtijuttujen sarjan aloitti huhtikuussa Hämeen Sanomissa julkaistu Petettiinkö lapset ja nuoret kouluverkkouudistuksessa -mielipidekirjoitus, jonka allekirjoittajia olivat kaikkien yhteen liittyvien kuntien paikallisyhdistysten puheenjohtajat. Sama lehtikirjoitus julkaistiin kahdeksan opettajajärjestön allekirjoittamana seuraavan päivän Keski-Hämeessä.

– Nämä kaksi mielipidekirjoitusta poikivat kirjoitusten tulvan, lehtijuttuja oli yhteensä 24. Kirjoittajissa oli päätoimittajia, poliittisten ryhmien puheenjohtajia, koulutus- ja kulttuurilautakunnan jäseniä, virkamiehiä ja tavallisia kansalaisia, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Kaija-Leena Savijoki kertoo.

Mediamylläkän seurauksena Hämeenlinnassa luovuttiin tuntikehyksen leikkausesityksestä ja opetustoimi sai lähes miljoonan euron lisämäärärahan.

– Lehtijutut ovat hyvä osoitus siitä, että paikallisyhdistys ei ole pyörinyt pelkästään omassa piirissään vaan herättänyt laajaa keskustelua. Lasten, nuorten ja opetuksen asioista keskusteleminen on tärkeää yhteiskunnallista vaikuttamista, Perttulan erityisammattikoulun erityisopettaja Marjut Tuppurainen sanoo.

Määräaikaisuudet perusteltuja

Hämeenlinnan paikallisyhdistys on C-mallisena yhdistyksenä hyödyntänyt kymmentä alayhdistystään painoarvonsa lisäämisessä. Yhteisillä esiintymisillä ja kannanotoilla on saatu painostusvoimaa. Ja tuloksia on syntynyt.

Aslak-kuntoutus saatiin palkalliseksi vuoden 2008 alusta kunnallisaloitteen pohjalta. 50 määräaikaista opettajaa vakinaistettiin. Kenttäharjoittelun ohjauspalkkio nousi 35 euroon. Lapset ja nuoret on otettu painopistealueeksi Hämeenlinnan kaupungin tulevien vuosien taloussuunnitelmissa.

– Määräaikaisia on nyt 4,9 prosenttia, ja määräaikaisuudet ovat perusteltuja. Kaikki virat ovat avoimessa haussa. Henkilöstöä on yritetty aidosti kuunnella, opettajien päätoiminen pääluottamusmies Erja Oksa kiittää.

Kunnallisvaalien alla järjestettiin vaalipaneeli, joka keskittyi opetukseen ja kasvatukseen. Tavoite oli tukea valtuustoon pyrkiviä opettajia sekä vaikuttaa muihin ehdokkaisiin ja poliittisiin päättäjiin.

– Vaalipaneelit ovat tuoneet näkyvyyttä kouluasioille. On hyvä kuulla poliitikkojen itse kertovan näkemyksiään. Opetustoimen asioista keskustellaan kaksi kertaa vuodessa myös lautakunnan ja opetusviraston kanssa, paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja, Ahveniston yläkoulun opettaja Arto Mustajärvi kertoo.

Kuusi taloutta yhteen

Paikallisissa neuvotteluissa suurimman vastuun on kantanut pääluottamusmies Oksa. Lukion opinto-ohjaajien osalta neuvottelut on saatu päätökseen ja sopimus voimaan elokuun 2008 alusta. Nyt on jätetty neuvottelupyyntö rehtoreitten työajasta ja työn sisällöistä. Kuntaliitokseen liittyen on hoidettu palkkojen harmonisointia ja henkilöstöetuuksia.

Tehtävien vaativuuden arviointi eli tva-neuvottelut on käyty. Ympäristökunnissa on hyödynnetty Hämeenlinnan neuvottelemia kriteereitä. Keväällä neuvotellaan siitä, tuleeko tva-kriteereihin muutoksia.

– Uusi lukuvuosi tulee olemaan haasteellinen. Henkilöstön etuudet on turvattava tilanteessa, jossa kuuden kunnan taloudet ja toimintakulttuurit yhdistetään. Kaikilla kaupungin palveluksessa olevilla on viiden vuoden työsuhdeturva, ja meillä on hyvät neuvotteluyhteydet, Oksa sanoo.

Toisesta asteesta selvitys

Tva-asiat on hoidettu kuntoon myös koulutuskeskus Tavastiassa. Tuloksellisuusrahaakin on saatu.

– Vuonna 2008 tuloksellisuusrahaa saatiin noin miljoona euroa. Osa käytetään opettajien täydennyskoulutukseen ja työhyvinvointitoimintaan, paikallisyhdistyksen sihteeri, Wetterhoffilla toisella asteella opettava Marita Pennanen kertoo.

Ammatillisella puolella rakenteisiin tulee muutoksia. Koulutuskeskus Tavastia oli vuodenvaihteeseen asti 11 kunnan ylläpitämä, mutta kuntaliitos vähensi taustakuntien määrää. Tänä vuonna Hämeenlinnassa tehdään selvitys siitä, miten toisen asteen koulutusta tarjotaan. Vaihtoehtoja ovat ainakin kuntayhtymä- ja isäntäkuntamallit.

Hämeenlinnan kaupungin hallinnossa opetustoimi ja varhaiskasvatus kuuluvat tämän vuoden alusta samaan lautakuntaan. Tähän asti päivähoidossa on henkilöstömitoitus ollut sellainen, että lapsiryhmässä on kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi hoitaja. Työnantaja haluaa nyt neuvotella mallista, jossa henkilöstömitoitus olisi päinvastainen, siis yksi lastentarhanopettaja ja kaksi hoitajaa. Tämä huolettaa hämeenlinnalaisia.

Yhdistyksestä joukkovoimaa

Paikallisyhdistyksen aktiivit pitävät yhdistystoiminnan yhtenä positiivisena puolena mahdollisuutta saada tietoa eri koulu- ja oppilaitosmuotojen asioista. Kaikkien opettajaryhmien asiat ovat sillä tavalla yhteisiä, että yhdellä tasolla tehdyt ratkaisut heijastuvat muillekin tahoille.

– Ammatillisen puolen opettajana olen paikallisyhdistyksessä huomannut, miten yleissivistävällä puolella voi vaikuttaa käytössä oleviin määrärahoihin. Paikallisyhdistyksellä on iso rooli päättäjiin vaikuttamisessa. Julkisuudella tuntuu olevan iso merkitys, Pennanen sanoo.

Alueella on nelisenkymmentä aikuisten ammatillista opettajaa ja vapaan sivistystyön opettajaa eli he ovat pieni joukko paikallisyhdistyksessä.

– Vaikka aikuisopettajilla on ollut aika seesteistä Tavastiassa, on hyvä tietää, että yhdistyksestä saa tarvittaessa tukea. Joukkovoimaa löytyy, Tavastian aikuisopettajien luottamusmies Seija Satokaski kertoo.

Kaikki asiat yhteisiä

Paikallisyhdistyksen kokouksia on pidetty vuoronperään eri työpaikoilla. Näin myös eri työpisteet ovat tulleet tutuiksi.

– Oma tietämys eri oppilaitosten toiminnasta on lisääntynyt, Kaurialan lukiossa opettava Elina Torkko-Hieto sanoo.

Kokoukset on pyritty pitämään sellaiseen aikaan, että kaikilla on mahdollisuus osallistua.

– Olemme kokoontuneet myöhään illalla. Näin musiikkiopistossa opettavakin on ehtinyt kokouksiin, Sibelius-opiston opettaja Seppo Lehtinen kertoo.

Kaikki myös kehuvat yhteistyötä tiiviiksi, tehokkaaksi ja hyvähenkiseksi.

– On opittu huomaamaan, että kaikki asiat ovat lopulta yhteisiä, Tavastiasssa luonnontieteiden alalla opettava paikallisyhdistyksen taloudenhoitaja Pekka Pesonen tiivistää yhteiset tunnot.

Lisää jäseniä, vähemmän tuloja

Mutta on yhdistystoiminnassa murheitakin. C-malliset paikallisyhdistykset keräävät varansa jäsenyhdistyksiltä, ei jäseniltä. Paljon työtä paikallisyhdistykselle aiheuttanut kuntaliitos vähentää vuosittaisia tuloja, vaikka jäsenmäärä kasvaa. Tulot vähenevät, koska yhdistysten määrä vähenee.

OAJ:ltä saadaan tukea kolmen vuoden siirtymäajaksi.

– Tämä tuki ei ratkaise kestävällä tavalla C-mallisen paikallisyhdistyksen tilannetta, jota vaikeuttaa OAJ:n hallituksen päätös vuodelta 2007. Tämän päätöksen mukaisesti paikallisen edunvalvonnan tuesta 30 prosenttia ohjataan alueyhdistykselle. Me olisimme kipeästi tarvinneet tuon tuen, puheenjohtaja Savijoki sanoo.

Alueyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä hämeenlinnalaiset luonnehtivat hyväksi. Ongelma on vain siinä, että työnantaja käy neuvotteluja vain oman pääluottamusmiehen kautta.

– Ja vaikka alueyhdistyksen edustajat neuvottelupöytään pääsisivätkin, heillä vieraspaikkakuntalaisina olisi niin paljon selville otettavaa esimerkiksi palvelurakenteen ja lautakuntien rakenteen uudistamisesta, tilaaja–tuottaja-mallin käyttöönotosta sekä elämänkaarimallista, että ennen kuin on saanut heidät kunnolla opastettua, on jo itse neuvottelut ne asiat, Oksa sanoo.

Kuntaliitoksen myötä kokousmatkat pitenevät, sillä Lammin rajalta Rengon rajalle kertyy matkaa sata kilometriä.

– Meitä huolestuttaa, saammeko aktiivisia toimijoita, koska meillä ei ole mahdollisuutta maksaa kunnon korvauksia. Esimerkiksi hallituksen jäsenille ei makseta kokouspalkkioita, Savijoki sanoo.

Hämeenlinnassa on pohdittu vaihtoa A-malliseksi paikallisyhdistykseksi, mutta siihen ei vielä ole ollut valmiutta.

Hämeenlinnan paikallisyhdistys on tunnettu paikallinen opetusalan asiantuntija ja arvonantoa nauttiva yhteistyökumppani, jota kuullaan niin kaupungin, tiedotusvälineiden kuin vanhempienkin keskuudessa.

Paikallisyhdistyksen toiminta on proaktiivista opettajien edunvalvonta-asioiden esille nostamista ja niihin vaikuttamista ja keskittynyt paikallisyhdistykselle olennaisiin tehtäviin.

Paikallisyhdistys yhdessä eri jäsenryhmiensä kanssa muodostaa näkyvän koko kaupungin OAJ-jäsenistön yhteisen foorumin.