LAUSUNTO                     

                                                                                                                                                                         8.2.2010

Kanta-Hämeen

alueyhdistys ry

OPETUSALAN NÄKEMYKSET

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHDISTÄMISESTÄ

Sekä nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa että opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 - 2012 on kirjaus ammatillisen ja lukiokoulutuksen duaalimallin säilyttämisestä ja niiden kehittämisestä omista lähtökohdistaan. Myös opetusalan edustajat pitävät sitä tärkeänä. Mikäli toisen asteen koulutuksenjärjestäjät sulautetaan yhteen, on varmistettava, että ammatillisen ja lukiokoulutuksen resurssit ja pedagoginen kehittäminen omista lähtökohdistaan varmistetaan.

Korkea ja laadukas koulutustaso on yksi Suomen keskeisistä kilpailuvalteista, joten muutoksia ei pidä tehdä vain säästöjen hakemiseksi ja muutoksen vuoksi. Toisen asteen koulutuksen yhdistymistä suunniteltaessa tulee siksi käydä laaja arvokeskustelu muutoksen vaikutuksista sekä muutoksen syistä, tavoitteista ja varsinaisesta siirtymisprosessista. 

Muutokset on valmisteltava huolella yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Henkilöstöasioissa pääsopijajärjestöt on otettava mukaan jo suunnitteluvaiheessa, ja lainsäädäntö edellyttää myös sekä lukiolaisten että ammatillisten opiskelijoiden kuulemista. 

Aikataulujen tulee olla realistisia, niin että todellisiin selvityksiin ja vertaileviin laskelmiin sekä eri osapuolten kuulemiseen varataan riittävästi aikaa.

Vain riittävällä valmistelulla ja eri osapuolten aidolla kuulemisella varmistetaan kaikkien vastuutahojen ennakkoluuloton asenne, jolla koulutusta voidaan kehittää nuorten, paikallisyhteisöjen sekä työelämän kannalta suotuisaan suuntaan.

OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys                          

Maritta Kokko                                                              

puheenjohtaja                                                                

0400 998 309                                                                

maritta.kokko()kolumbus.fi                                          

 

Lisätietoja

Merja Lehtonen                                                              Erja Oksa

pääluottamusmies, alueasiamies                                     pääluottamusmies, alueellinen palkkasihteeri

040 330 4098                                                                 050 323 6880

merja.lehtonen()riihimaki.fi                                            erja.oksa()hameenlinna.fi

 

LIITE           Kysymyksiä toisen asteen koulutuksen yhdistämisen valmistelusta 

                                                                                                                                         

 

                                                                                      

                                                                                      

Kanta-Hämeen

alueyhdistys ry

Kysymyksiä toisen asteen koulutuksen yhdistämisen valmistelusta

Ainakin seuraavista asioista tulee saada selvitykset ja riittävät taloudelliset vertailevat laskelmat ennen lopullisten päätösten tekemistä                                   

Hallinto

1. Valtakunnallisen ohjausjärjestelmän yhtenäistäminen (mitä tällä tarkoitetaan?)
2. Eri järjestämismuotojen vertailu ennen päätöksentekoa: kuntayhtymä, säätiö, osakeyhtiö, liikelaitos
3. Miten varmistetaan, että koko organisaatiota johtavilla henkilöillä on riittävät tiedot sekä lukion että ammatillisen koulutuksen erityispiirteistä, johtamisesta, taloudesta ja pedagogisista kehittämistarpeista.
4. Jokaisella yksiköllä oltava oma johtajansa, jolla on virkaehtosopimuksen mukainen tehtävänimike esimerkiksi yksi johtava rehtori sekä lisäksi apulaisrehtori kussakin yksikössä
   1.  palkkausperusteet
   2.  tehtäväkuvaukset.
5. Miten järjestetään oppilashallinto?

Talous, rahoitus

1. Ammatillisen koulutuksen rahoitus rakentunee edelleen niin, että se saa yksikköhintaperusteisen rahoituksen valtion kautta lyhentämättömänä käyttöönsä.
2. Miten varmistetaan, että myös lukiokoulutuksella on samanlainen rahoituspohja? Nythän valtionosuutta tulee vain vähän yli 40 prosenttia ja kuntien oletetaan kustantavan loput 60 prosenttia aiheutuvista kuluista. Ilman riittävää resursointia lukiokoulutuksen taso auttamatta romahtaa.
3. Miten varmistetaan, että resursseista pääosa käytetään koulutukseen, ei hallintoon tai muuhun sellaiseen?

 Koulutusyksiköt

1. Miten alueellinen koulutustarjonta järjestetään, niin että toisellakin asteella opiskeleva voi pääasiassa asua kotonaan?
2. Miten varmistetaan, että opiskelumahdollisuuksia tarjotaan koko alueella yhtä monipuolisesti.
3. Miten järjestetään Hämeen ammatti-instituutin ja ammattikorkeakoulun kanssa nykyisin yhteiskäytössä olevien tilojen käyttö?
4. Aiotaanko sekä Forssan, Hämeenlinnan että Valkeakosken toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimipisteet säilyttää?

Henkilöstö

1. Miten kohdellaan nykyisiä lukioiden ja yläkoulujen yhteisiä virkoja?
2. Miten hoidetaan yläkoulujen opettajanvirkojen täyttäminen yhteisten opettajien siirtymisen jälkeen?
3. Miten varmistetaan yläkoulujen olemassaolo, jos puretaan yläkoulu – lukio-oppilaitoksia?
4. Miten synkronoidaan lukioiden ja ammatillisten opettajien yhteiskäyttö ja kelpoisuusehtojen erilaiset vaatimukset?
5. Miten huolehditaan henkilöstösiirtosopimusten kattavuudesta ja sisällöstä (Paras-hanke)?
6. Miten varmistetaan henkilöstön edustus päätöksentekoelimissä ja luottamusmiesjärjestelmän?
7. Miten järjestetään työterveyshuolto? 

Rakennukset ja omaisuus

1. Miten rakennusten ja muun omaisuuden omistus järjestetään?
2. Miten varmistetaan, että siirtyvästä omaisuudesta saadaan asianmukaiset korvaukset eikä vastikkeettomia omaisuudensiirtoja tehdä?
3. Siirtyvätkö nykyiset omistukset apportio-omaisuutena uudelle yhtiölle?
4. Miten aiotaan hoitaa siivouksen ja muiden tukipalvelujen siirtyminen? 

Tarjottava koulutus

1. Miten aiotaan kehittää kaksois- ja kolmoistutkinnon suorittamista?  Muun muassa kurssitarjontojen erilaisuus ja pitkät matkat saattavat edelleen olla esteenä.
2. Miten toteutetaan moduulien yhteensovittaminen sekä vaatimuksiltaan, sisällöiltään että tuntimääriltään?
3. Miten otetaan huomioon lukioiden ja ammatillisen koulutuksen erilaiset vaatimukset?
4. Aiotaanko aiempien opintojen tunnistamista ja tunnustamista laajentaa?
5. Miten muodostetaan esimerkiksi kooltaan ja resursseiltaan oikeudenmukaiset opintoryhmät?
6. Mikä on aikuislukion asema uudessa järjestelmässä?
7. Miten varmistetaan uuden systeemin koulutuksen laatu ja vaikuttavuus ja millä aikavälillä seuruuta toteutetaan?
8. Miten otetaan huomioon seutukunnan koulutus- ja työvoimatarpeet?
9. Miten varmistetaan menestyminen maakunnallisella, seutukunnallisella ja valtakunnan tasolla?

Oppilashuolto

1. Miten taataan, että opiskelija voi asua kotonaan opiskeluaikansa, mikä on myös toisella asteella ensisijainen tavoite?
2. Miten varmistetaan, että oppilashuolto säilyy vähintään samalla tasolla kuin se on nyt ammatillisella puolella?
3. Miten huolehditaan keskeyttäneiden ja aloituspaikkaa vaille jäävien nuorten saattamisesta opintojen pariin?
4. Miten toteutuvat opinto-ohjauksen erilaiset tavoitteet ja vaatimukset?
5. Miten järjestetään oppilashuoltohenkilöstön sijoittuminen eri yksiköihin?

 

 

TIEDOTE                                                                                                                                19.3.2009

                                                                                                                                              

OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS TUOMITSEE LOMAUTUSAIKEET

 

OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys tuomitsee alueellaan suunnitellut opettajien lomautukset. Alueyhdistys toteaa, että lomautukset ovat säännönmukaisesti johtaneet oppilaiden oikeuksia turvaavien lakien ja säädösten rikkomuksiin. Lisäksi yhdistys huomauttaa, että monissa päiväkodeissa ja oppilaitoksissa joudutaan tekemään sellaisia resurssileikkauksia, että ne vaarantavat lasten ja nuorten turvallisuuden ja tulevaisuuden.

Esimerkkinä resurssileikkauksista mainittakoon alakoulujen tuntijakojen vähentäminen minimiin. Näillä tuntimäärillä opiskeleva lapsi saa neljä kuukautta vähemmän opetusta alakoulun aikana kuin sellainen, joka opiskelee maksimituntien mukaan. Ryhmäkokojen kasvu varhaiskasvatuksessa ja yleissivistävässä opetuksessa sekä lähiopetustuntien väheneminen toisella asteella vähentävät nekin oppilaan saamaa ohjausta ja opetusta.

Jo nyt lapset ja nuoret oirehtivat niin vakavasti, ettei päiväkotien ja koulujen turvallisuutta kyetä takaamaan. Lisäleikkaukset resursseissa ja mahdolliset lomautukset tulisivat dramaattisesti pahentamaan ongelmia.

Vaikka lomauttaminen ei ole sinänsä laitonta, opetustoimessa se johtaa laittomaan tilanteeseen. Opetusta koskeva lainsäädäntö takaa jokaiselle oppilaalle oikeuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen koulun työpäivinä ja oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetusryhmien koon tulee olla sellainen, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan toteuttaa. Lomautukset uhkaavat näitä oikeuksia ja pilaavat koulutyön pitkäksi aikaa.

Lomautusten seurauksena koulusta ja päiväkodista tulee pelkkä säilytyspaikka. Täysipainoisesta opiskelusta ja toiminnasta ei voida puhua. Jos ryhmiä ja luokkia yhdistetään, eteneminen opetussuunnitelman mukaan on useissa aineissa mahdotonta.

OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys vetoaa päättäjiin, jotta nämä eivät tekisi laillisia oikeuksia vaarantavia päätöksiä, joiden maksumiehiä ovat oman kunnan lapset ja nuoret. Lomautuksilla ja muilla kohtuuttomilla leikkauksilla tavoitellut säästöt eivät ole missään suhteessa oppimiselle ja oppilaille aiheutettuun vahinkoon.

 

OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS RY

 

Maritta Kokko           Marja-Leena Korpela     Sari Vihervaara

pj                              vp                                vp                     

OAJ:n yleissivistävä  OAJ:n ammatilliset   Lastentarhanopettajaliitto

                                      opettajat

Kannanotot

Päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin on hakeutunut yhä enemmän oppisopimusoppilaita. Lähettäjinä on ollut terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitoksia, työvoimaviranomaisia jne.

 

Oppilaiden ohjaamisessa on ollut epäselvyyttä muun muassa siinä, minkä verran henkilökohtaista ohjaamista annetaan, miten oppilaita ohjataan, voiko sama henkilö ohjata ja ottaa näytön vastaan ja pitääkö olla näytön vastaanottajan koulutus.

 

Opiskelijan ohjaaminen ja arvioiminen on myös teettänyt opettajilla kohtuuttomasti lisätyötä, kun henkilökohtaisia tapaamisia on saatettu vaatia viikoittain, ja korvauksista sopimisessa on ollut epäselvyyttä.

 

 

Opettaja voi ohjata vain opettajaksi valmistuvia

Opettajan normaaliin työhön ei kuulu harjoittelijoiden tai oppisopimusoppilaiden ohjaaminen ja arviointi. Opettaja ei myöskään voi pätevästi ohjata muita kuin opettajaksi valmistuvia: koulunkäyntiavustajan ohjaajana tulee olla koulunkäyntiavustaja, lähihoitajaharjoittelijan ohjaajana tulee olla toinen lähihoitaja, nuoriso-ohjaajan toinen nuoriso-ohjaaja ja niin edelleen. Vain samaa työtä tekevä tuntee työn riittävän tarkasti ohjatakseen ammattiin valmistuvaa tämän ammatti-identiteetin vahvistamisessa.

 

Jos koululle tai päiväkotiin otetaan oppisopimusopiskelijoita, asiasta tulee sopia ensin harjoittelupaikan kanssa ja varmistua, että siellä on kyseisen alan ammattilaisia. Opettaja voi kieltäytyä annetusta tehtävästä sen perusteella, ettei hänen työhönsä kuulu ja ettei hänellä ole kompetenssia ohjata muita kuin opettajaksi opiskelevia.

 

Mikäli opettaja kuitenkin suostuu ohjaajaksi, syntyvästä lisätyöstä tulee hänelle aina maksaa korvaus, vähintään 32 euroa / tunti.

 

Lisätehtäviä ei tule aloittaa, ennen kuin palkkiosta on sovittu. Mikäli euromääräistä korvausta ei etukäteen saada sovituksi, ja opettaja kuitenkin määrätään ohjaamaan harjoittelijaa, opettajalla on oikeus laskuttaa työnantajaa tehdystä lisätyöstä.

 

 

 

 

 

 

OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys kehottaa kaikkia alueensa opettajayhdistyksiä valvomaan, etteivät heidän jäsenensä ottaisi ohjaustyötä vastaan ilman asianmukaisia korvauksia. Opettajille tulisi myös tiedottaa, että ennen tehtävien vastaanottamista asiasta kannattaa keskustella oman pääluottamusmiehen kanssa.

 

Kannanotto  harjoittelijoiden ohjaamisen korvaamisesta kouluissa ja oppilaitoksissa 4.4.2006

Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ohjataan nykyään monenlaisia harjoittelijoita. Monenlaisia ovat myös ne ratkaisut, joiden perusteella harjoittelijoiden ohjaamisesta mahdollisesti maksetaan korvauksia. Joissakin kunnissa ja kuntayhtymissä harjoittelijoiden ohjaamisesta syntynyt lisätyö on korvattu suoraan opettajalle lähettävän oppilaitoksen kanssa sovitun perusteen mukaisesti. Toisinaan korvaus on maksettu koulun yhteiseen kassaan, joskus lisätyöstä ei ole korvattu mitään. Näistä ratkaisuista vain suoraan opettajalle maksettava korvaus on oikeudenmukainen.

Tämän kevään aikana on paljastunut, että esimerkiksi OKL:n harjoittelijoiden ohjaamisesta ei ole saatu sovituksi korvauksia, ja sen vuoksi harjoittelijoita ei ole otettu Hämeenlinnan kouluihin. Harjoittelijoita on kuitenkin saatu sijoitetuksi lähikuntien kouluihin, edelleen ilman opettajille tulevaa korvausta.

Harjoittelijoiden ohjaaminen ei kuulu opettajan työhön

Jos koululle otetaan opetusharjoittelijoita, kouluohjaajaopiskelijoita tai kouluavustajaopiskelijoita, asiasta tulee sopia ensin harjoittelupaikan opettajan kanssa, ja hän voi kieltäytyä opiskelijoiden ohjaamistehtävästä. Mikäli opettaja kuitenkin suostuu ohjaamiseen,  syntyvästä lisätyöstä tulee hänelle aina maksaa korvaus. Nykyisellään esimerkiksi ammatillisella opettajakorkeakoululla korvaus on noin 30 euroa / tunti, ja korvaus maksetaan tarvittaessa kymmeneltä tunnilta ohjattavaa kohti.

Lisätehtäviä ei tule aloittaa, ennen kuin palkkiosta on sovittu. Mikäli euromääräistä korvausta ei etukäteen saada sovituksi, ja opettaja kuitenkin määrätään ohjaamaan harjoittelijaa, opettajalla on oikeus laskuttaa työnantajaa tehdystä lisätyöstä.

OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys kehottaa kaikkia alueensa opettajayhdistyksiä valvomaan, etteivät heidän jäsenensä ottaisi harjoittelijoiden ohjaustyötä vastaan ilman asianmukaisia korvauksia. Opettajille tulisi myös tiedottaa, että ennen tehtävien vastaanottamista asiasta kannattaa keskustella oman pääluottamusmiesten kanssa.

KANNANOTTO KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA KUNNISSA  4.4.2006

Lasten ja nuorten tulevaisuus on meidän aikuisten yhteinen huolenaihe. Tilastojen mukaan syrjäytyvien nuorten määrä vaihtelee 10 ja 20 prosentin välillä riippuen siitä, puhutaanko perusopetuksen jälkeisestä jatko-opintokelpoisuudesta vai putoamisesta kokonaan työelämästä.

Koulumaailmassa puhutaan kasvavista työrauhaongelmista, alisuoriutumisesta, pudokkaista, pahoinvoinnista ja viihtymättömyydestä ja unohdetaan lahjakkaat ja menestyvät oppijat, samaan aikaan kun kunnat ja kuntayhtymät satsaavat erityisopetukseen, nivelvaiheisiin ja opetussuunnitelmatyöhön.

Näyttää siltä, että mitkään panostukset eivät enää riitä! Oppilasmäärien vähetessä kiinteät kulut kasvavat ja oppilaskohtaiset hinnat nousevat. Sosiaali- ja terveyspuolella menot kasvavat, kun pahoinvointi kasvaa. Samaan aikaan valtio on vähentämässä osuuttaan syntyneiden kulujen korvaamisessa, ja koulutuksen järjestäjien talous on ahtaalla.

Tilanne on hankala. Monet kunnat toimivat kuitenkin niin, että ongelmat vain pahenevat, kun niiden ratkaisemista siirretään. Varhaisempi puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin mahdollistaisi niiden nopeamman ja usein halvemman ratkaisemisen. Yksisilmäinen säästöjen hakeminen yleisopetuksessa kostautuu erityisopetuksen ja –tuen tarpeena myöhemmin.

Koulupuolella säästöjä syntyisi varmasti, mikäli erityistukea ja -asiantuntijuutta ohjattaisiin varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen. Esimerkiksi puhe- ja kirjoitushäiriöiden havaitseminen jo varhaisessa vaiheessa helpottaisi niiden korjaamista ja auttaisi monta pientä koululaista turvallisesti opintojen alkuun.

Perusopetuksen riittävän pienet opetusryhmät varmistavat yksilöllisen opetuksen ja henkilökohtaisen tukemisen myös heikommille oppilaille, jotka isommissa yleisopetuksen ryhmissä jäävät jälkeen ja tarvitsevat viimeistään yläluokilla kallista erityisopetusta – tai vielä kalliimpaa pienryhmä- tai sairaalaopetusta. Toisella asteella ryhmäkokojen kasvu ja sen lisäksi lähiopetuksen määrän väheneminen laskevat vääjäämättä oppimisen tasoa, koska nuoret eivät vielä pysty ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.

Yleisopetukseen panostaminen kaikilla koulutusasteilla on satsaus tulevaisuuteen

Riittävän pienet ryhmäkoot, riittävä henkilökohtainen oman opettajan ja oppilaanohjaajan opastus, monipuoliset opetusmenetelmät ja – materiaalit sekä turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö tuovat säästöjä vuosien saatossa. Lyhytnäköinen säästäminen niissä taas johtaa eittämättä erityisopetuksen ja -tuen tarpeeseen ja panostuksiin sosiaali- ja terveyssektorilla esimerkiksi kuraattorien, psykologien, psykiatrien ja erilaisten projektihenkilöiden palvelujen hankkimiseksi.

Kun kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet laativat tulevien vuosien talousarvioita, toivomme heidän tarkkaan harkitsevan, haluavatko he käyttää hupenevia määrärahoja koulutuksen kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn vai vanhojen laiminlyöntien korjailuun.

Mikäli koulutuksen järjestäjät haluavat painostaa valtiota kantamaan vastuunsa koulutuksen kustannuksista.  OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys osallistuu mielellään toimintaan.