Tulevia tapahtumia:

22.10.2019 Pääluottamusmiesten ja yks. luottamusmiesten ilta Kellariravintola Hällä, Hämeenlinna
24.10.2019 JÄRJESTÖKIERROS!
Tarvittaessa järjestämme bussikyydityksiä.
Ilmoittautuneille ilmoitetaan tästä erikseen.
Mahdolliset reitit:
Forssa, Tammela
Hausjärvi, Riihimäki, Tervakosken liittymä
kutsu täällä
Punaportti,
Hämeenlinna
13.11.2019 Vuosikokous
Hyvinvointiasiaa, professori ja aivotutkija Minna Huotilainen Tunne aivosi - palaudu stressistä, kutsu täällä
Vanajanlinna, Hämeenlinna

Juttuja menneistä tapahtumista,

KANSANEDUSTAJIEN TAPAAMINEN 10.10.2019

Syksyisenä iltana OAJ Kanta-Hämeen hallituksen edustajaryhmä (Timo Hillman, Seija Luoto, Sanna Uotila, Anneli Rantamäki ja Saara Murto-Heiniö) matkasi Helsingin Lasipalatsiin tapaamaan hämäläisiä kansanedustajia. Kansanedustajista paikalle saapuivat Lulu Ranne (ps.), Timo Heinonen (kok.), Johannes Koskinen (sd.) ja Mirka Soinikoski (vihr.). Tapaamisen tarkoituksena oli keskustella opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista asioista molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi.

Tapaamisen aluksi Timo Hillman toivotti kansanedustajat tervetulleeksi tapaa-miseen. Ensin keskustelunaiheena oli hankerahoitus. Oltiin kiinnostuttu siitä, mitä mieltä olemme erilaisista hankkeista tai hankerahoituksista. Toimme esiin, että monesti paras tapa on ohjata varat perusrahoitukseen – ei niinkään pelkkiin lukuisiin hankkeisiin. Hämeen kannalta huomattava on, että tällä hetkellä Valtio-varainvaliokuntaan kuuluvat Johannes Koskinen (puheenjohtaja), Tarja Filatov, Timo Heinonen ja Sanni Grahn-Laasonen.

Esitettiin myös ajatusta, että varhaiskasvatukseen palkattaisiin erillisiä perhetyöntekijöitä. Sen koimme olevan tarpeetonta, sillä uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää ryhmään palkattavan sekä sosionomeja että varhaiskasvatuksen opettajia, joilla on ryhmän pedagoginen asiantuntijuus. Perhetyön asiantuntijuuden aspekti kuuluu jo sosionomin tehtävänkuvaan, eikä erillisiä perhetyöntekijöitä varhaiskasvatukseen, alkuopetukseen tai alakouluihin yleisesti tarvita. Tehtävän-kuvat tulee kunnissa selventää.

Kiinnostuneita oltiin toisen asteen resursseista. Toimme esiin, että resurssointi on todella ongelma: esimerkiksi ammatillisella puolella yhtä opettajaa kohden saattaa olla todella suuri määrä opiskelijoita. Sen vuoksi tärkeää on, että opettajan tunnit käytetään tehokkaasti. Jos esimerkiksi ostettu vuosityöaika on jo käytetty lokakuussa, mahdollisuudet toteuttaa tarvittavaa opetusta ovat rajalliset. Ongelma on myös kontaktiopetuksen väheneminen: opettajan ja opiskelijan suhteen laatu voi kärsiä, kohtaamiset vähenevät ja oppimis/opiskelutavoitteiden ymmärtäminen kaventua (tutkinnon keskeyttäminen). Haastavaa on myös työn oppiminen käytännössä. Teoriaa tarvitaan, mutta myös käytännön työtehtävien osaaminen ja niiden organisoinnin hallinta on olennaista ammattiin kouluttautumisessa. Hankaluutta aiheutuu lisäksi opiskelijoiden lähtötasosta: esimerkiksi saattaa olla, että oppimissuunnitelma vaatii erilaisia taloudellisten laskujen laskemista, mutta käytännössä opettajan tulee lähteä opettamaan prosenttilaskun alkeita, kun opiskelijat eivät sitä hallitse. Pohdimme yhdessä, mihin voidaan vaikuttaa: onko tehokasta tai hyödyllistä muuttaa lainsäädäntöä vai varojen ohjausta/ohjaus-järjestelmää?

Puhuimme tapaamisessa paljon erityisopetuksesta, kolmiportaisesta tuesta ja erityisopettajien puutteesta eri asteilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Kaikki kokivat erityisopetuksen olevan tärkeä asia. Toimme esiin, että päteviä erityisopettajia ei ole tarpeeksi, ja heitä tulisi saada lisää. Keinoja tähän olisivat houkuttelevuuden lisääminen ja työmarkkinapoliittisten keinojen käyttäminen kunnissa. Samoin asia koskee muun muassa uuden varhaiskasvatuslain edellyttämiä varhaiskasvatuksen opettajia. Tulevaisuuden ongelmana lienee, miten säilytetään pedagoginen laadukkuus, jos päteviä opettajia ei ole tai palkata kunnissa. Osaava henkilökunta, (esimiesten) täydennyskoulutus sekä pedagogisten ratkaisujen tekijät varmistavat Suomen kasvun ja koulutuksen laadukkuuden ja maailmanlaajuisen tunnettavuuden. Lisäksi erilaisten erityisopettajien roolia tulisi selkeyttää. Kolmiportainen tuki tulisi saada myös varhaiskasvatukseen.

Työhyvinvoinnista tai yleisesti hyvinvoinnista keskustelimme erityisesti erityisopetuksen yhteydessä. Mielenterveysasiat ja erilaiset psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet: uupuneisuutta on huolestuttavasti sekä lapsilla/oppilailla/heidän vanhemmillaan että opettajilla. Opettajan työmäärä on suuri kaikilla asteilla, ja esimerkiksi erilaisten paperilomakkeiden täyttäminen (mm. erityisopetus) on lisääntynyt. Lasten ja oppilaiden sekä heidän perheidensä vaatimustaso tai kokemus siitä on noussut. Perheet saattavat kokea täydellisyyden ja yksinpärjäämisen ihanteiden sekä kulissielämän haasteita. Lapset taas saattavat kokea täydellisen elämän ihanteiden paineita, ja toisaalta heiltä saatetaan nyky-yhteiskunnassa vaatia liian paljon. Keskustelimme siitä, miten lapsia ja perheitä pystyttäisiin tukemaan neuvolapalveluista lähtien. Esiin otettiin moniammatillisten verkostojen toiminta ja niiden tehokkuus jopa ajankäytöllisesti. Ratkaisuiksi nostettiin LAPE-hanketta ja älysovellusten käyttöä, oppilaanohjausta, vanhemmuuden tukea ja erilaista toiminnanohjausta sekä kohtaamisia päiväkodeissa ja kouluissa.

Näillä kaikilla asioilla on myös yhteydet toisiinsa. Kun opettajien työmäärä kasvaa resurssirakenteiden ollessa puutteellisia, opettaja uupuu. Kun hän uupuu, aletaan palkata sijaisia. Silloin myös oppilas kokee muutoksia opettamisessaan, oppimisessaan ja vaativuudessa sekä perheet menettävät pysyvämmän/tutun kontaktinsa kouluun. Oppimisen kannalta lapselle stabiili tilanne perusrakenteissa on parasta. Opettajien työhyvinvoinnin ja lasten sekä nuorten ja heidän perheidensä yleisen hyvinvoinnin panostamiseen tulee kiinnittää huomioita resurs-sien kohdentamisella tai ohjaamisella kunnissa.

Keskustelimme hieman myös oppivelvollisuuden nostamisesta, jota ainakin osa tapaamisistamme kansanedustajista vastusti ehdottomasti. Lisäksi sivusimme lyhyesti Lopen tilannetta, jossa lapsilla on pitkät etäisyydet päiväkoteihin tai kouluihin: Miten se esimerkiksi vaikuttaa lähikouluperiaatteeseen? Pohdimme myös pienten paikkakuntien syntyvyyden laskua, ja sen seurauksia kasvatus- ja opetusalalle: pian pienen paikkakunnan kaikki oppilaat saattavat mahtua yhteen kouluun. Mitä se tarkoittaa kasvatuksen ja koulutuksen kannalta?

Kaiken kaikkiaan tapaaminen oli hyvin antoisa, ymmärrystä lisäävä ja täynnä hyvää keskustelua. OAJ Kanta-Häme kiittää kaikkia paikalle saapuneita kansanedustajia. Toivomme tapaavamme seuraavan kerran taas keväällä yhteisen keskustelun merkeissä.

aiempia juttuja voit lukea täältä.

OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys

OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys ry on toiminut vuoden 2006 alusta opettajien aseman, arvostuksen ja tehokkaan edunvalvonnan edistämiseksi Kanta-Hämeessä.

Alueyhdistyksen tavoitteena on koota kaikki Kanta-Hämeen alueen opettajaryhmät yhteiseksi alueelliseksi vaikuttajatahoksi ja tukea sekä kehittää yhteistyötä ja yhteenkuuluvaisuutta eri opettajaryhmien välillä.


Vuosi 2019 on OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistyksen neljästoista toimintavuosi.

Strategiset painopistealueet

Yhteiskunnallinen tulevaisuustyö ja jäsenten edun rakentaminen ja valvonta näkyy kaikessa

Painopisteitä ja sitä tarkentavia tavoitteita kuvaavat seuraavat toimintatavat:

  • tulevaisuudenkuvan jatkuva analysointi ja ennakoivat uudet avaukset
  • jatkuva vuorovaikutus jäsenistön ja päättäjien kanssa
  • työ ja tulokset näkyviksi